36 kuvaa
Lomamuisto

Wienin maukkaimmat palat ystävän kanssa

23.–26.1.2020
Emme oikein tienneet, mitä odottaa Wieniltä. Itävallan pääkaupungista tuli ensimmäisenä mieleen Mozart kuulineen, sacherkakku sekä hienon ja koristeellisen ulkomuodon omaavat rakennukset ja ihmiset. Onnistuimme todistamaan lapsuudenystäväni kanssa mielikuvamme Wienistä kylmänä ja majesteettisen etäisenä kaupunkina vääräksi, vaikka kylmää siellä ajoittain olikin tammikuun loppupuolella. Onneksi höyryävän kuuma soppalautanen lämmittää, vaikka ei osaisikaan tilata keitoista sitä kuuluisinta. Talvisella kaupunkilomalla tallustelijoita lämmittää myös Wienin perinteitä kunnioittava kahvilakulttuuri. Kuuma kahvi ja makea leivonnainen tuovat nopeasti hymyn huulille. Paikallinen viinikulttuuri on niin ikään tutustumisen arvoinen. Syömisen ja juomisen ohessa kelpaa ihastella kaupunkimaisemia yläilmoistakin käsin. Jos kaipaa päiväretkelle kauemmaksi, on naapurimaan pääkaupunki Bratislava helposti saavutettavissa.
Helsinki–Wien

Lähtötunnelma kutkuttaa aamuvarhaisellakin

Tuttu taksikuski kurvaa aamuvarhain kotipihaan, jossa seison silmät yhä ristissä mutta silti innokkaana odottaen tulevaa matkaa. Matkakokemuksista jutustellessamme herään kunnolla ja painan mieleeni taksikuskin vinkit Wieniin.
Kentällä tapaan ystäväni ja tilaamme lasit viiniä, vaikka se tuntuu kielletyltä niin aikaisin aamulla. Kippistämme alkavalle matkalle. Lähtöhetken kihisevän odottava ja innostunut tunnelma on käsin kosketeltavissa. Tästä se alkaa!
Lentomatka sujuu nopeasti kuulumisia vaihtaen ja noppapeliä pelaten. Pian ikkunasta näkyy aamuauringossa paistattelevia wieniläistaloja. Olemme perillä.
Tuttu taksikuski kurvaa aamuvarhain kotipihaan, jossa seison silmät yhä ristissä mutta silti innokkaana odottaen tulevaa matkaa. Matkakokemuksista jutustellessamme herään kunnolla ja painan mieleeni taksikuskin vinkit Wieniin.
Kentällä tapaan ystäväni ja tilaamme lasit viiniä, vaikka se tuntuu kielletyltä niin aikaisin aamulla. Kippistämme alkavalle matkalle. Lähtöhetken kihisevän odottava ja innostunut tunnelma on käsin kosketeltavissa. Tästä se alkaa!
Lentomatka sujuu nopeasti kuulumisia vaihtaen ja noppapeliä pelaten. Pian ikkunasta näkyy aamuauringossa paistattelevia wieniläistaloja. Olemme perillä.
Lue lisää
Tuttu taksikuski kurvaa aamuvarhain kotipihaan, jossa seison silmät yhä ristissä mutta silti innokkaana odottaen tulevaa matkaa. Matkakokemuksista jutustellessamme herään kunnolla ja painan mieleeni taksikuskin vinkit Wieniin.
Kentällä tapaan ystäväni ja tilaamme lasit viiniä, vaikka se tuntuu kielletyltä niin aikaisin aamulla. Kippistämme alkavalle matkalle. Lähtöhetken kihisevän odottava ja innostunut tunnelma on käsin kosketeltavissa. Tästä se alkaa!
Lentomatka sujuu nopeasti kuulumisia vaihtaen ja noppapeliä pelaten. Pian ikkunasta näkyy aamuauringossa paistattelevia wieniläistaloja. Olemme perillä.
Hotel Pension Baronesse

Josefstadtin alueella majoittuva on lähellä kaikkea

Hotellissa huomaan ensimmäisenä paksut verhot. Niitä näkyy reissun aikana kaikkialla ja ymmärrämme pian syyn miksi. Ilman verhoja kylmä ilma ujuttautuisi sisään hotellihuoneeseen, kahviloihin ja muihin vanhoihin rakennuksiin. Lämpimät verhot ovella pitävät lämmön sisällä ja luovat omalta osaltaan myös kotoisaa tunnelmaa.
Parasta hotellissamme on sen tilava huone sekä sijainti Josefstadtissa. Lähikadut ovat rauhallisia, mutta kävellen pääsee tuossa tuokiossa keskustan vilinään sekä tärkeimmille nähtävyyksille.
Hotelliaamiaisen olisi saanut lisämaksusta, mutta alueella on niin paljon aamiaiskahviloita että testailemme mieluummin niitä. Yksi päivistä startataan itämaisilla mauilla, ja toisena aamuna pöytä täyttyy perinteisemmistä aamiaisherkuista kuten sämpylöistä, croissanteista, munakokkelista ja jogurtista marjojen ja hedelmien kera. Aamiaisen kruunaa erinomainen kahvi, josta Wien on tunnettu.
Hotellissa huomaan ensimmäisenä paksut verhot. Niitä näkyy reissun aikana kaikkialla ja ymmärrämme pian syyn miksi. Ilman verhoja kylmä ilma ujuttautuisi sisään hotellihuoneeseen, kahviloihin ja muihin vanhoihin rakennuksiin. Lämpimät verhot ovella pitävät lämmön sisällä ja luovat omalta osaltaan myös kotoisaa tunnelmaa.
Parasta hotellissamme on sen tilava huone sekä sijainti Josefstadtissa. Lähikadut ovat rauhallisia, mutta kävellen pääsee tuossa tuokiossa keskustan vilinään sekä tärkeimmille nähtävyyksille.
Hotelliaamiaisen olisi saanut lisämaksusta, mutta alueella on niin paljon aamiaiskahviloita että testailemme mieluummin niitä. Yksi päivistä startataan itämaisilla mauilla, ja toisena aamuna pöytä täyttyy perinteisemmistä aamiaisherkuista kuten sämpylöistä, croissanteista, munakokkelista ja jogurtista marjojen ja hedelmien kera. Aamiaisen kruunaa erinomainen kahvi, josta Wien on tunnettu.
Lue lisää
Hotellissa huomaan ensimmäisenä paksut verhot. Niitä näkyy reissun aikana kaikkialla ja ymmärrämme pian syyn miksi. Ilman verhoja kylmä ilma ujuttautuisi sisään hotellihuoneeseen, kahviloihin ja muihin vanhoihin rakennuksiin. Lämpimät verhot ovella pitävät lämmön sisällä ja luovat omalta osaltaan myös kotoisaa tunnelmaa.
Parasta hotellissamme on sen tilava huone sekä sijainti Josefstadtissa. Lähikadut ovat rauhallisia, mutta kävellen pääsee tuossa tuokiossa keskustan vilinään sekä tärkeimmille nähtävyyksille.
Hotelliaamiaisen olisi saanut lisämaksusta, mutta alueella on niin paljon aamiaiskahviloita että testailemme mieluummin niitä. Yksi päivistä startataan itämaisilla mauilla, ja toisena aamuna pöytä täyttyy perinteisemmistä aamiaisherkuista kuten sämpylöistä, croissanteista, munakokkelista ja jogurtista marjojen ja hedelmien kera. Aamiaisen kruunaa erinomainen kahvi, josta Wien on tunnettu.
Wienin kuuluisa kahvilakulttuuri

Maukasta kahvia, leivonnaisia ja ynseitä tarjoilijoita

Wien on oikea herkkusuun unelmakohde. Erittäin maukkaan kahvin kaverina kuuluu maistaa ainakin legendaarista sacherkakkua ja apfelstrudelia. Makeita leivonnaisia löytyy joka makuun. Samoin kahviloita, joita löytyy vanhoista perinteisistä jo nähtävyyksiksi luokiteltavista klassikoista kepeämpiin opiskelijoiden ja nuorten suosimiin paikkoihin.
Wienissä kahvin tilaaminen on oma taitolajinsa. Kovin pahasti ei mene pieleen, jos tilaa melangen, joka on Wienin kahviloiden juoduin kahvi. Se muistuttaa cappuccinoa. Väitän, että vaikka listalta tilaisi minkä tahansa kahvin, on sen maku erinomainen. Wienissä kahvi on huippuluokkaa.
Siinä missä wieniläinen kahvi on kuin pehmeä ja lämmin syli, johon upota, on palvelu aivan toista luokkaa. Tarjoilijat ovat kylmiä ja töykeitä. He ovat sitä tarkoituksella.
Etenkin vanhoissa legendaarisissa kahviloissa epäystävällisten tarjoilijoiden show kuuluu asiaan ja on osa perinteistä kokemusta. Se juontaa juurensa aikaan, jolloin tarjoilijat olivat parempaa kastia ja alleviivasivat sitä käytöksellään. Tänä päivänä töykeät tarjoilijat ovat enemmänkin näytelmää, johon kannattaa suhtautua huvituksena.
Wien on oikea herkkusuun unelmakohde. Erittäin maukkaan kahvin kaverina kuuluu maistaa ainakin legendaarista sacherkakkua ja apfelstrudelia. Makeita leivonnaisia löytyy joka makuun. Samoin kahviloita, joita löytyy vanhoista perinteisistä jo nähtävyyksiksi luokiteltavista klassikoista kepeämpiin opiskelijoiden ja nuorten suosimiin paikkoihin.
Wienissä kahvin tilaaminen on oma taitolajinsa. Kovin pahasti ei mene pieleen, jos tilaa melangen, joka on Wienin kahviloiden juoduin kahvi. Se muistuttaa cappuccinoa. Väitän, että vaikka listalta tilaisi minkä tahansa kahvin, on sen maku erinomainen. Wienissä kahvi on huippuluokkaa.
Siinä missä wieniläinen kahvi on kuin pehmeä ja lämmin syli, johon upota, on palvelu aivan toista luokkaa. Tarjoilijat ovat kylmiä ja töykeitä. He ovat sitä tarkoituksella.
Etenkin vanhoissa legendaarisissa kahviloissa epäystävällisten tarjoilijoiden show kuuluu asiaan ja on osa perinteistä kokemusta. Se juontaa juurensa aikaan, jolloin tarjoilijat olivat parempaa kastia ja alleviivasivat sitä käytöksellään. Tänä päivänä töykeät tarjoilijat ovat enemmänkin näytelmää, johon kannattaa suhtautua huvituksena.
Lue lisää
Wien on oikea herkkusuun unelmakohde. Erittäin maukkaan kahvin kaverina kuuluu maistaa ainakin legendaarista sacherkakkua ja apfelstrudelia. Makeita leivonnaisia löytyy joka makuun. Samoin kahviloita, joita löytyy vanhoista perinteisistä jo nähtävyyksiksi luokiteltavista klassikoista kepeämpiin opiskelijoiden ja nuorten suosimiin paikkoihin.
Wienissä kahvin tilaaminen on oma taitolajinsa. Kovin pahasti ei mene pieleen, jos tilaa melangen, joka on Wienin kahviloiden juoduin kahvi. Se muistuttaa cappuccinoa. Väitän, että vaikka listalta tilaisi minkä tahansa kahvin, on sen maku erinomainen. Wienissä kahvi on huippuluokkaa.
Siinä missä wieniläinen kahvi on kuin pehmeä ja lämmin syli, johon upota, on palvelu aivan toista luokkaa. Tarjoilijat ovat kylmiä ja töykeitä. He ovat sitä tarkoituksella.
Etenkin vanhoissa legendaarisissa kahviloissa epäystävällisten tarjoilijoiden show kuuluu asiaan ja on osa perinteistä kokemusta. Se juontaa juurensa aikaan, jolloin tarjoilijat olivat parempaa kastia ja alleviivasivat sitä käytöksellään. Tänä päivänä töykeät tarjoilijat ovat enemmänkin näytelmää, johon kannattaa suhtautua huvituksena.
Naschmarktin ruokamarkkinat

Kaupungilla haahuillessa voi piipahtaa vaikka markkinoilla

Kaupungilla päämäärättömästi kävellessä osuu helposti nähtävyyksien ja muiden merkittävien maisemien ääreen. Kas tuossa on näköjään Hundertwasserhaus, ja tämäkin puisto läpi virtaavine kanavineen on aivan ihastuttava. Pysähtelen koko ajan kuvaamaan maisemia ja siitä bongaamiani yksityiskohtia.
Entä mitä tuolla kadulla tapahtuu? Aukiolle pystytettyjen pitkien kojurivien markiisien alta kurkistelee jos jonkinlaisia herkkuja. Naschmarktin ruokamarkkinoilla on paljon paikallisia tekemässä ruokaostoksia, mutta myös tuliaisia etsiviä turisteja on muistettu. Jos meinaa tulla vilu, voi kouraan napata höyryävän kuuman punssin tai glühweinin. Niitä on tarjolla joka kulmalla.
Kaupungilla päämäärättömästi kävellessä osuu helposti nähtävyyksien ja muiden merkittävien maisemien ääreen. Kas tuossa on näköjään Hundertwasserhaus, ja tämäkin puisto läpi virtaavine kanavineen on aivan ihastuttava. Pysähtelen koko ajan kuvaamaan maisemia ja siitä bongaamiani yksityiskohtia.
Entä mitä tuolla kadulla tapahtuu? Aukiolle pystytettyjen pitkien kojurivien markiisien alta kurkistelee jos jonkinlaisia herkkuja. Naschmarktin ruokamarkkinoilla on paljon paikallisia tekemässä ruokaostoksia, mutta myös tuliaisia etsiviä turisteja on muistettu. Jos meinaa tulla vilu, voi kouraan napata höyryävän kuuman punssin tai glühweinin. Niitä on tarjolla joka kulmalla.
Lue lisää
Kaupungilla päämäärättömästi kävellessä osuu helposti nähtävyyksien ja muiden merkittävien maisemien ääreen. Kas tuossa on näköjään Hundertwasserhaus, ja tämäkin puisto läpi virtaavine kanavineen on aivan ihastuttava. Pysähtelen koko ajan kuvaamaan maisemia ja siitä bongaamiani yksityiskohtia.
Entä mitä tuolla kadulla tapahtuu? Aukiolle pystytettyjen pitkien kojurivien markiisien alta kurkistelee jos jonkinlaisia herkkuja. Naschmarktin ruokamarkkinoilla on paljon paikallisia tekemässä ruokaostoksia, mutta myös tuliaisia etsiviä turisteja on muistettu. Jos meinaa tulla vilu, voi kouraan napata höyryävän kuuman punssin tai glühweinin. Niitä on tarjolla joka kulmalla.
Stephansdom, Riesenrad-maailmanpyörä ja Lamee Rooftop

Kolme erilaista näköalapaikkaa

Wien on kaunis ja koristeellinen. Se on tullut jo selväksi. Haluamme ihailla sitä vielä lisää, joten tutustumme peräti kolmeen huikeita näköaloja tarjoavaan paikkaan.
Ensimmäisenä kiipeämme Stephansdomin torniin. Hämärässä kirkontornissa saa olla tarkkana mihin jalkansa asettaa. Kiviportaat ovat hioutuneet vuosien saatossa liukkaiksi. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, mutta ylhäällä reippailu palkitaan. Neljään ilmansuuntaan aukeavia maisemia voisi tuijotella ikuisuuden.
Siinä missä Stephandsomin kirkko on aivan Wienin keskustassa, antaa toinen vanha nähtävyys erilaisen perspektiivin kaupunkiin. Riesenrad-maailmanpyörä seisoo Praterin huvipuiston laitamilla Tonavan toisella puolella. Maailmanpyörä on auki ympäri vuoden, ja sen tilavissa vaunuissa voi nauttia vaikka brunssin. Tavallisessa vaunussa maisemista saa nauttia vartin verran kestävän kierroksen ajan. Se riittää meille korkeanpaikankammosta kärsiville hyvin.
Jos Stephandsomin kirkontorniin kiipeäminen käy urheilusuorituksesta ja Riesenrad nostaa korkeanpaikankammoisen sykettä, on Lamee Rooftopin kattoterassi leppoisa kokemus. Hissi vie suoraan katolle, jossa valittavana on mukavia pöytäryhmiä, värikkäillä tyynyillä vuorattuja penkkejä ja korkeita baaripöytiä, joissa nauttia virvokkeita.
Wien on kaunis ja koristeellinen. Se on tullut jo selväksi. Haluamme ihailla sitä vielä lisää, joten tutustumme peräti kolmeen huikeita näköaloja tarjoavaan paikkaan.
Ensimmäisenä kiipeämme Stephansdomin torniin. Hämärässä kirkontornissa saa olla tarkkana mihin jalkansa asettaa. Kiviportaat ovat hioutuneet vuosien saatossa liukkaiksi. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, mutta ylhäällä reippailu palkitaan. Neljään ilmansuuntaan aukeavia maisemia voisi tuijotella ikuisuuden.
Siinä missä Stephandsomin kirkko on aivan Wienin keskustassa, antaa toinen vanha nähtävyys erilaisen perspektiivin kaupunkiin. Riesenrad-maailmanpyörä seisoo Praterin huvipuiston laitamilla Tonavan toisella puolella. Maailmanpyörä on auki ympäri vuoden, ja sen tilavissa vaunuissa voi nauttia vaikka brunssin. Tavallisessa vaunussa maisemista saa nauttia vartin verran kestävän kierroksen ajan. Se riittää meille korkeanpaikankammosta kärsiville hyvin.
Jos Stephandsomin kirkontorniin kiipeäminen käy urheilusuorituksesta ja Riesenrad nostaa korkeanpaikankammoisen sykettä, on Lamee Rooftopin kattoterassi leppoisa kokemus. Hissi vie suoraan katolle, jossa valittavana on mukavia pöytäryhmiä, värikkäillä tyynyillä vuorattuja penkkejä ja korkeita baaripöytiä, joissa nauttia virvokkeita.
Lue lisää
Wien on kaunis ja koristeellinen. Se on tullut jo selväksi. Haluamme ihailla sitä vielä lisää, joten tutustumme peräti kolmeen huikeita näköaloja tarjoavaan paikkaan.
Ensimmäisenä kiipeämme Stephansdomin torniin. Hämärässä kirkontornissa saa olla tarkkana mihin jalkansa asettaa. Kiviportaat ovat hioutuneet vuosien saatossa liukkaiksi. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, mutta ylhäällä reippailu palkitaan. Neljään ilmansuuntaan aukeavia maisemia voisi tuijotella ikuisuuden.
Siinä missä Stephandsomin kirkko on aivan Wienin keskustassa, antaa toinen vanha nähtävyys erilaisen perspektiivin kaupunkiin. Riesenrad-maailmanpyörä seisoo Praterin huvipuiston laitamilla Tonavan toisella puolella. Maailmanpyörä on auki ympäri vuoden, ja sen tilavissa vaunuissa voi nauttia vaikka brunssin. Tavallisessa vaunussa maisemista saa nauttia vartin verran kestävän kierroksen ajan. Se riittää meille korkeanpaikankammosta kärsiville hyvin.
Jos Stephandsomin kirkontorniin kiipeäminen käy urheilusuorituksesta ja Riesenrad nostaa korkeanpaikankammoisen sykettä, on Lamee Rooftopin kattoterassi leppoisa kokemus. Hissi vie suoraan katolle, jossa valittavana on mukavia pöytäryhmiä, värikkäillä tyynyillä vuorattuja penkkejä ja korkeita baaripöytiä, joissa nauttia virvokkeita.
Tunnelmalliset viinibaarit

Oon mä juonu viinii Wienissä

Kattoterassien lisäksi Wienin viinikulttuuriin kelpaa tutustua myös tunnelmallisissa viinibaareissa, joita kaupungissa riittää. Lemppariksemme nousee Vinothek W-Einkehr, jossa otamme ohjatun viinitastingin.
Opimme, että Itävalta on valkoviinien luvattu maa mutta löydämme Weinorgel-nimisestä viinibaarista myös erään upean punaviinin, jota viemme tuliaiseksi kotiinkin. Big John on sen nimi.
Keskustan laitamilta löytyvä Enrico Panigl on niin ikään sympaattinen pieni viinibaari. Englannin kielellä ei meinaa pärjätä, mikä kielii toisaalta vain siitä että paikka on autenttinen ja paikallisten suosima. Hyvä merkki siis. Taidamme olla viinibaarin ainoat turistit sinä iltana. Onneksi ystäväni osaa saksaa ja saamme viinimme tilattua.
Big Johnin lisäksi ihastumme reissun aikana itävaltalaisiin grüner veltlinereihin, jotka olisivat raikkaudessaan parhaimmillaan kesällä, mutta maistuvat toki hyvin myös pieniä keväisiä merkkejä väläyttelevässä Wienin tammikuussakin. Paluumatkalla voikin sitten lauleskella Samuli Edelmannin Peggyä. Oon mä juonu viinii Wienissä.
Kattoterassien lisäksi Wienin viinikulttuuriin kelpaa tutustua myös tunnelmallisissa viinibaareissa, joita kaupungissa riittää. Lemppariksemme nousee Vinothek W-Einkehr, jossa otamme ohjatun viinitastingin.
Opimme, että Itävalta on valkoviinien luvattu maa mutta löydämme Weinorgel-nimisestä viinibaarista myös erään upean punaviinin, jota viemme tuliaiseksi kotiinkin. Big John on sen nimi.
Keskustan laitamilta löytyvä Enrico Panigl on niin ikään sympaattinen pieni viinibaari. Englannin kielellä ei meinaa pärjätä, mikä kielii toisaalta vain siitä että paikka on autenttinen ja paikallisten suosima. Hyvä merkki siis. Taidamme olla viinibaarin ainoat turistit sinä iltana. Onneksi ystäväni osaa saksaa ja saamme viinimme tilattua.
Big Johnin lisäksi ihastumme reissun aikana itävaltalaisiin grüner veltlinereihin, jotka olisivat raikkaudessaan parhaimmillaan kesällä, mutta maistuvat toki hyvin myös pieniä keväisiä merkkejä väläyttelevässä Wienin tammikuussakin. Paluumatkalla voikin sitten lauleskella Samuli Edelmannin Peggyä. Oon mä juonu viinii Wienissä.
Lue lisää
Kattoterassien lisäksi Wienin viinikulttuuriin kelpaa tutustua myös tunnelmallisissa viinibaareissa, joita kaupungissa riittää. Lemppariksemme nousee Vinothek W-Einkehr, jossa otamme ohjatun viinitastingin.
Opimme, että Itävalta on valkoviinien luvattu maa mutta löydämme Weinorgel-nimisestä viinibaarista myös erään upean punaviinin, jota viemme tuliaiseksi kotiinkin. Big John on sen nimi.
Keskustan laitamilta löytyvä Enrico Panigl on niin ikään sympaattinen pieni viinibaari. Englannin kielellä ei meinaa pärjätä, mikä kielii toisaalta vain siitä että paikka on autenttinen ja paikallisten suosima. Hyvä merkki siis. Taidamme olla viinibaarin ainoat turistit sinä iltana. Onneksi ystäväni osaa saksaa ja saamme viinimme tilattua.
Big Johnin lisäksi ihastumme reissun aikana itävaltalaisiin grüner veltlinereihin, jotka olisivat raikkaudessaan parhaimmillaan kesällä, mutta maistuvat toki hyvin myös pieniä keväisiä merkkejä väläyttelevässä Wienin tammikuussakin. Paluumatkalla voikin sitten lauleskella Samuli Edelmannin Peggyä. Oon mä juonu viinii Wienissä.
Bratislava

Päiväretki naapurimaan pääkaupunkiin

Wienistä Bratislavaan on vain noin 65 kilometriä, ja se taittuu yhdessä hujauksessa junalla, autolla tai laivalla jokea pitkin. Me valitsemme kulkuvälineeksi junan. Niitä lähtee kerran tunnissa, ja hinta on niin naurettavan halpa että päiväretki Bratislavaan kannattaa todellakin sisällyttää Wienin matkaan.
Bratislava näyttäytyy meille harmaan sumuisena. Haahuilemme sen suloisen Vanhankaupungin kaduilla ja istahdamme hetken mielijohteesta Selavi-viinibaarin pöytään maistelemaan slovakialaisia viinejä pienen tastingin muodossa. Kaveriksi viineille tilaamme maittavan juusto- ja leikkelelautasen.
Lounaaksi lusikoimme laimean valkosipulikeiton paikallisten mummojen suosimassa ravintolassa. Keitto maksaa tuskin euroakaan, joten Bratislava ei todellakaan tee suurta lovea matkabudjettiimme.
Päivä Bratislavassa hujahtaa nopeasti kaupungin monia kasvoja katsellen. Värikkään ja suloisen Vanhankaupungin lisäksi katselemme luotaantyöntävää harmaata neuvostoaikaista betonimaisemaa, modernimpia kiiltäviä lasipintoja toimistorakennusten kyljessä, komeita kirkkoja ja vanhoja värikkäitä puutaloja juna-aseman liepeillä.
Paluumatkalla meinaa tulla kiire. Kävelemme hetken harhaan juna-asemalle suunnatessamme, ja vaikka otamme juoksuspurtin, ehtii juna mennä nenämme edestä. Hätä ei ole kuitenkaan suuri, sillä seuraava juna lähtee tunnin päästä ja vieressä on viihtyisä kahvila. Vietämme kahvilassa väsyneen hihityksen värittämän hysteerisen hauskan tunnin ja ehdimme silti hyvissä ajoin takaisin Wieniin wienerschnitzeliltä maistuvalle illalliselle.
Wienistä Bratislavaan on vain noin 65 kilometriä, ja se taittuu yhdessä hujauksessa junalla, autolla tai laivalla jokea pitkin. Me valitsemme kulkuvälineeksi junan. Niitä lähtee kerran tunnissa, ja hinta on niin naurettavan halpa että päiväretki Bratislavaan kannattaa todellakin sisällyttää Wienin matkaan.
Bratislava näyttäytyy meille harmaan sumuisena. Haahuilemme sen suloisen Vanhankaupungin kaduilla ja istahdamme hetken mielijohteesta Selavi-viinibaarin pöytään maistelemaan slovakialaisia viinejä pienen tastingin muodossa. Kaveriksi viineille tilaamme maittavan juusto- ja leikkelelautasen.
Lounaaksi lusikoimme laimean valkosipulikeiton paikallisten mummojen suosimassa ravintolassa. Keitto maksaa tuskin euroakaan, joten Bratislava ei todellakaan tee suurta lovea matkabudjettiimme.
Päivä Bratislavassa hujahtaa nopeasti kaupungin monia kasvoja katsellen. Värikkään ja suloisen Vanhankaupungin lisäksi katselemme luotaantyöntävää harmaata neuvostoaikaista betonimaisemaa, modernimpia kiiltäviä lasipintoja toimistorakennusten kyljessä, komeita kirkkoja ja vanhoja värikkäitä puutaloja juna-aseman liepeillä.
Paluumatkalla meinaa tulla kiire. Kävelemme hetken harhaan juna-asemalle suunnatessamme, ja vaikka otamme juoksuspurtin, ehtii juna mennä nenämme edestä. Hätä ei ole kuitenkaan suuri, sillä seuraava juna lähtee tunnin päästä ja vieressä on viihtyisä kahvila. Vietämme kahvilassa väsyneen hihityksen värittämän hysteerisen hauskan tunnin ja ehdimme silti hyvissä ajoin takaisin Wieniin wienerschnitzeliltä maistuvalle illalliselle.
Lue lisää
Wienistä Bratislavaan on vain noin 65 kilometriä, ja se taittuu yhdessä hujauksessa junalla, autolla tai laivalla jokea pitkin. Me valitsemme kulkuvälineeksi junan. Niitä lähtee kerran tunnissa, ja hinta on niin naurettavan halpa että päiväretki Bratislavaan kannattaa todellakin sisällyttää Wienin matkaan.
Bratislava näyttäytyy meille harmaan sumuisena. Haahuilemme sen suloisen Vanhankaupungin kaduilla ja istahdamme hetken mielijohteesta Selavi-viinibaarin pöytään maistelemaan slovakialaisia viinejä pienen tastingin muodossa. Kaveriksi viineille tilaamme maittavan juusto- ja leikkelelautasen.
Lounaaksi lusikoimme laimean valkosipulikeiton paikallisten mummojen suosimassa ravintolassa. Keitto maksaa tuskin euroakaan, joten Bratislava ei todellakaan tee suurta lovea matkabudjettiimme.
Päivä Bratislavassa hujahtaa nopeasti kaupungin monia kasvoja katsellen. Värikkään ja suloisen Vanhankaupungin lisäksi katselemme luotaantyöntävää harmaata neuvostoaikaista betonimaisemaa, modernimpia kiiltäviä lasipintoja toimistorakennusten kyljessä, komeita kirkkoja ja vanhoja värikkäitä puutaloja juna-aseman liepeillä.
Paluumatkalla meinaa tulla kiire. Kävelemme hetken harhaan juna-asemalle suunnatessamme, ja vaikka otamme juoksuspurtin, ehtii juna mennä nenämme edestä. Hätä ei ole kuitenkaan suuri, sillä seuraava juna lähtee tunnin päästä ja vieressä on viihtyisä kahvila. Vietämme kahvilassa väsyneen hihityksen värittämän hysteerisen hauskan tunnin ja ehdimme silti hyvissä ajoin takaisin Wieniin wienerschnitzeliltä maistuvalle illalliselle.
Wienin ruokapaikat

Ruokaklassikot ja niiden tilaaminen – ei niin helppoa kuin luulisi

Wienerschnitzelin ja sacherkakun lisäksi halusimme maistaa reissumme aikana paikallista gulassikeittoa. Arvelimme sen olevan maukas lounas silloin kun kaupungilla kävelevien turistien kädet ja nenänpäät ovat jo hieman kohmeessa.
Ensimmäisen lounaspaikkamme listalla se lukeekin. Gulassi komeilee menussa peräti kahdesti. Syystäkin, kuten saamme pian oppia. Toisella sivulla gulassi tarkoittaa tosiaan sitä keittoa, jota olisimme halunneet maistaa. Toisella sivulla se on kastike, joka nautitaan tyypillisimmin perunoiden kanssa.
Ei liene vaikea arvata, että valitsemme sen lihakastikkeen. Emme ymmärrä tarjoilijan hämmentynyttä ilmettä, kun kerromme ettemme tarvitse perunaa tai muutakaan lisuketta gulassimme kaveriksi. Onpa outo kysymys. Miksi tilaisin perunaa keiton lisukkeeksi? Pieleen meni siis, mutta ilman lisukkeita lusikoitu lihakastike nimeltä gulassi on silti hyvää.
Toisella yrityksellä olemme jo melkein tilanneet gulassikeiton, kunnes vaihdamme sen tarjoilijan suosituksesta kurpitsakeittoon. Olimmehan juuri ihastelleet Naschmarktilla pulleita kurpitsoja ja kehittäneet itsellemme kurpitsahimon. Kurpitsakeitto on maukasta, mutta gulassikeittoa emme onnistuneet syömään tämän reissun aikana. Jäipähän jotain ensi kertaankin.
Wienerschnitzelin ja sacherkakun lisäksi halusimme maistaa reissumme aikana paikallista gulassikeittoa. Arvelimme sen olevan maukas lounas silloin kun kaupungilla kävelevien turistien kädet ja nenänpäät ovat jo hieman kohmeessa.
Ensimmäisen lounaspaikkamme listalla se lukeekin. Gulassi komeilee menussa peräti kahdesti. Syystäkin, kuten saamme pian oppia. Toisella sivulla gulassi tarkoittaa tosiaan sitä keittoa, jota olisimme halunneet maistaa. Toisella sivulla se on kastike, joka nautitaan tyypillisimmin perunoiden kanssa.
Ei liene vaikea arvata, että valitsemme sen lihakastikkeen. Emme ymmärrä tarjoilijan hämmentynyttä ilmettä, kun kerromme ettemme tarvitse perunaa tai muutakaan lisuketta gulassimme kaveriksi. Onpa outo kysymys. Miksi tilaisin perunaa keiton lisukkeeksi? Pieleen meni siis, mutta ilman lisukkeita lusikoitu lihakastike nimeltä gulassi on silti hyvää.
Toisella yrityksellä olemme jo melkein tilanneet gulassikeiton, kunnes vaihdamme sen tarjoilijan suosituksesta kurpitsakeittoon. Olimmehan juuri ihastelleet Naschmarktilla pulleita kurpitsoja ja kehittäneet itsellemme kurpitsahimon. Kurpitsakeitto on maukasta, mutta gulassikeittoa emme onnistuneet syömään tämän reissun aikana. Jäipähän jotain ensi kertaankin.
Lue lisää
Wienerschnitzelin ja sacherkakun lisäksi halusimme maistaa reissumme aikana paikallista gulassikeittoa. Arvelimme sen olevan maukas lounas silloin kun kaupungilla kävelevien turistien kädet ja nenänpäät ovat jo hieman kohmeessa.
Ensimmäisen lounaspaikkamme listalla se lukeekin. Gulassi komeilee menussa peräti kahdesti. Syystäkin, kuten saamme pian oppia. Toisella sivulla gulassi tarkoittaa tosiaan sitä keittoa, jota olisimme halunneet maistaa. Toisella sivulla se on kastike, joka nautitaan tyypillisimmin perunoiden kanssa.
Ei liene vaikea arvata, että valitsemme sen lihakastikkeen. Emme ymmärrä tarjoilijan hämmentynyttä ilmettä, kun kerromme ettemme tarvitse perunaa tai muutakaan lisuketta gulassimme kaveriksi. Onpa outo kysymys. Miksi tilaisin perunaa keiton lisukkeeksi? Pieleen meni siis, mutta ilman lisukkeita lusikoitu lihakastike nimeltä gulassi on silti hyvää.
Toisella yrityksellä olemme jo melkein tilanneet gulassikeiton, kunnes vaihdamme sen tarjoilijan suosituksesta kurpitsakeittoon. Olimmehan juuri ihastelleet Naschmarktilla pulleita kurpitsoja ja kehittäneet itsellemme kurpitsahimon. Kurpitsakeitto on maukasta, mutta gulassikeittoa emme onnistuneet syömään tämän reissun aikana. Jäipähän jotain ensi kertaankin.
Wien–Helsinki

Paluumatkalla emme vielä tienneet mitä maailmalla oli pian tapahtumassa

Paluulentomme lähtee inhimilliseen aikaan, mutta aamukahvi jää silti välistä kun laitamme viimeisiä kamojamme kasaan ja tilaamme hyvissä ajoin taksin lentokentälle. Onneksi myös lentokentältä saa maukasta kahvia. Nautimme viimeiset kupilliset erityisen hartauden saattelemina.
Lennon aikana muistelemme matkamme parhaita paloja ja haaveilemme seuraavista reissuista autuaan tietämättöminä siitä, mitä mullistuksia on tapahtumassa ihan pian. Meidänkin korviimme on jo kantautunut maailmalta satunnaisesti sana “koronavirus”, mutta kenelläkään ei taida olla vielä aavistustakaan, mitä se saa aikaan.
Onneksi ehdimme tehdä tämän matkan. Se oli ensimmäinen ulkomaan matkamme kahdestaan ystävän kanssa, jonka kanssa tapasimme jo 2-vuotiaina kotipihallamme. Olemme kulkeneet pitkän yhteisen matkan ja kokeneet monenlaista, mutta kahdenkeskistä reissua kotimaan ulkopuolelle emme olleet vielä tehneet. Nyt teimme eikä se varmasti jäänyt viimeiseksi.
Kunhan maailma on taas kunnolla auki, lennämme varmasti kohti uusia seikkailuja.
Paluulentomme lähtee inhimilliseen aikaan, mutta aamukahvi jää silti välistä kun laitamme viimeisiä kamojamme kasaan ja tilaamme hyvissä ajoin taksin lentokentälle. Onneksi myös lentokentältä saa maukasta kahvia. Nautimme viimeiset kupilliset erityisen hartauden saattelemina.
Lennon aikana muistelemme matkamme parhaita paloja ja haaveilemme seuraavista reissuista autuaan tietämättöminä siitä, mitä mullistuksia on tapahtumassa ihan pian. Meidänkin korviimme on jo kantautunut maailmalta satunnaisesti sana “koronavirus”, mutta kenelläkään ei taida olla vielä aavistustakaan, mitä se saa aikaan.
Onneksi ehdimme tehdä tämän matkan. Se oli ensimmäinen ulkomaan matkamme kahdestaan ystävän kanssa, jonka kanssa tapasimme jo 2-vuotiaina kotipihallamme. Olemme kulkeneet pitkän yhteisen matkan ja kokeneet monenlaista, mutta kahdenkeskistä reissua kotimaan ulkopuolelle emme olleet vielä tehneet. Nyt teimme eikä se varmasti jäänyt viimeiseksi.
Kunhan maailma on taas kunnolla auki, lennämme varmasti kohti uusia seikkailuja.
Lue lisää
Paluulentomme lähtee inhimilliseen aikaan, mutta aamukahvi jää silti välistä kun laitamme viimeisiä kamojamme kasaan ja tilaamme hyvissä ajoin taksin lentokentälle. Onneksi myös lentokentältä saa maukasta kahvia. Nautimme viimeiset kupilliset erityisen hartauden saattelemina.
Lennon aikana muistelemme matkamme parhaita paloja ja haaveilemme seuraavista reissuista autuaan tietämättöminä siitä, mitä mullistuksia on tapahtumassa ihan pian. Meidänkin korviimme on jo kantautunut maailmalta satunnaisesti sana “koronavirus”, mutta kenelläkään ei taida olla vielä aavistustakaan, mitä se saa aikaan.
Onneksi ehdimme tehdä tämän matkan. Se oli ensimmäinen ulkomaan matkamme kahdestaan ystävän kanssa, jonka kanssa tapasimme jo 2-vuotiaina kotipihallamme. Olemme kulkeneet pitkän yhteisen matkan ja kokeneet monenlaista, mutta kahdenkeskistä reissua kotimaan ulkopuolelle emme olleet vielä tehneet. Nyt teimme eikä se varmasti jäänyt viimeiseksi.
Kunhan maailma on taas kunnolla auki, lennämme varmasti kohti uusia seikkailuja.