Tim
Rooman kevät on lumoava. Vaikka sää ei antanut tällä kertaa parastaan, vei sadekuuroinen Rooma silti meidän molempien sydämet. Ystäväni ihastui ikuiseen kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Minulle tämä oli jo viides kerta Roomassa. Kävelimme kaupungilla, ihastelimme nähtävyyksiä, shoppailimme, söimme hyvin ja ennen kaikkea nautimme ikuisen kaupungin tunnelmasta. Neljä päivää Roomassa riitti tuomaan kotiin kaksi rentoutunutta perheenäitiä. Muistin pandemiavuosien jälkeen taas sen, miksi matkailu on minulle niin tärkeää. Onneksi seuraavat matkat ovat jo suunnitteilla.
Roomaankin palaan varmasti vielä – kuudennen kerran. Se varmistettiin heittämällä kolikot Trevin suihkulähteeseen.
Helsinki–Rooma
Aamulennon nappaava ehtii viettää lähes koko menopäivän kaupungilla
Tämä on ensimmäinen kertani lentokentällä reiluun kahteen vuoteen. Remontoitu Helsinki-Vantaa on hieno, uusi ja kuitenkin samaan aikaan vanha tuttu.
Aamulennossa on omanlaisensa tunnelma. Aikainen herätys hirvittää etukäteen, mutta on kuitenkin aina helppo. Sitä on niin innoissaan lähdössä matkaan, etteivät lyhyet yöunet haittaa lainkaan.
On ihanaa katsella lentokentän ikkunoista nousevan auringon sävyjä ja seurata, kuinka lentokoneet lähtevät yksi toisensa jälkeen maailmalle. Tuleva matka kutkuttaa. Pian on meidän lentomme vuoro ja nousemme taivaalle Finnairin sinisin siivin.
Tämä on ensimmäinen kertani lentokentällä reiluun kahteen vuoteen. Remontoitu Helsinki-Vantaa on hieno, uusi ja kuitenkin samaan aikaan vanha tuttu.
Aamulennossa on omanlaisensa tunnelma. Aikainen herätys hirvittää etukäteen, mutta on kuitenkin aina helppo. Sitä on niin innoissaan lähdössä matkaan, etteivät lyhyet yöunet haittaa lainkaan.
On ihanaa katsella lentokentän ikkunoista nousevan auringon sävyjä ja seurata, kuinka lentokoneet lähtevät yksi toisensa jälkeen maailmalle. Tuleva matka kutkuttaa. Pian on meidän lentomme vuoro ja nousemme taivaalle Finnairin sinisin siivin.
Navona Gallery Suites
Piazza Navonan kainalossa yöpyvä on keskellä vanhaa keskustaa
Tämä on viides kertani Roomassa, ja nyt vasta löysin hotellin, jota voin suositella täydestä sydämestäni. Navona Gallery Suites on viehättävä vain kahdeksan huoneen majapaikka keskellä Rooman vanhaa keskustaa. Emäntämme Silvia on meitä kadulla vastassa sateenvarjon kanssa ja toivottaa: “Benvenuti a Roma!”.
Via del Governo Vecchio, jolla Navona Gallery Suites sijaitsee, on viehättävä historiaa huokuva mukulakivikatu. Sen varrelta löytyy putiikkeja, kuppiloita ja vanhan Rooman lumoavaa tunnelmaa.
Vehreä sisäpiha, jolla huoneet sijaitsevat, on ihastuttava. Huoneisiin ei kuulu ääniä kadulta, vaikka olemme aivan kaupungin ytimessä. Tilava huone on sisustettu vanhan talon hengen mukaisesti, ja olemme aivan myytyjä ensisilmäyksestä lähtien.
Tämä on viides kertani Roomassa, ja nyt vasta löysin hotellin, jota voin suositella täydestä sydämestäni. Navona Gallery Suites on viehättävä vain kahdeksan huoneen majapaikka keskellä Rooman vanhaa keskustaa. Emäntämme Silvia on meitä kadulla vastassa sateenvarjon kanssa ja toivottaa: “Benvenuti a Roma!”.
Via del Governo Vecchio, jolla Navona Gallery Suites sijaitsee, on viehättävä historiaa huokuva mukulakivikatu. Sen varrelta löytyy putiikkeja, kuppiloita ja vanhan Rooman lumoavaa tunnelmaa.
Vehreä sisäpiha, jolla huoneet sijaitsevat, on ihastuttava. Huoneisiin ei kuulu ääniä kadulta, vaikka olemme aivan kaupungin ytimessä. Tilava huone on sisustettu vanhan talon hengen mukaisesti, ja olemme aivan myytyjä ensisilmäyksestä lähtien.
Pantha Rei -ravintola
Hetkiä Pantheonin luona
Haltioidun Rooman katumaisemista joka kerta. Tällä kertaa suurimman vaikutuksen tekee upea Pantheon, jonka valtavan koon olin jo unohtanut. Ihailen komeaa rakennusta sen ilmestyessä esiin kapeilla pikkukaduilla kävellessämme. Tällaiset historiaa huokuvat käsittämättömän upeat rakennelmat ovat syy sille, miksi rakastun Roomaan aina uudestaan.
Istahdamme Pantheonin eteen terassille, jotta voimme ihailla upeaa näkyä pidempään. Tilaamme limoncello spritzit ja ilahdumme lämmittimestä, joka pitää huolen siitä että myös kolean Rooman terasseilla viihtyy.
Pantheonin vierestä pieneltä sivukujalta löytyy ihana ravintola Pantha Rei, jossa on otettu erittäin hyvin huomioon myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavat ruokailijat. Lähes koko listan tarjonta on saatavilla myös gluteenittomana, ja tilaammekin keliaakikkoystäväni kanssa yhteiseksi kaksi pastaa ja annoksen friteerattua kesäkurpitsankukkaa – kaikki gluteenitonta.
Kesäkurpitsankukka on paras koskaan maistamani, enkä arvaisi pastoja gluteenittomiksi, jos en tietäisi. Joustava palvelu ja mukava fiilis kruunaavat illalliskokemuksemme. Opin tällä reissulla sen, että pastojen luvattu maa Italia toimii hyvin myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle.
Haltioidun Rooman katumaisemista joka kerta. Tällä kertaa suurimman vaikutuksen tekee upea Pantheon, jonka valtavan koon olin jo unohtanut. Ihailen komeaa rakennusta sen ilmestyessä esiin kapeilla pikkukaduilla kävellessämme. Tällaiset historiaa huokuvat käsittämättömän upeat rakennelmat ovat syy sille, miksi rakastun Roomaan aina uudestaan.
Istahdamme Pantheonin eteen terassille, jotta voimme ihailla upeaa näkyä pidempään. Tilaamme limoncello spritzit ja ilahdumme lämmittimestä, joka pitää huolen siitä että myös kolean Rooman terasseilla viihtyy.
Pantheonin vierestä pieneltä sivukujalta löytyy ihana ravintola Pantha Rei, jossa on otettu erittäin hyvin huomioon myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavat ruokailijat. Lähes koko listan tarjonta on saatavilla myös gluteenittomana, ja tilaammekin keliaakikkoystäväni kanssa yhteiseksi kaksi pastaa ja annoksen friteerattua kesäkurpitsankukkaa – kaikki gluteenitonta.
Kesäkurpitsankukka on paras koskaan maistamani, enkä arvaisi pastoja gluteenittomiksi, jos en tietäisi. Joustava palvelu ja mukava fiilis kruunaavat illalliskokemuksemme. Opin tällä reissulla sen, että pastojen luvattu maa Italia toimii hyvin myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle.
Trasteveren kaupunginosa
Rooman yllättävä ilta
Trasteveren ilta alkaa vasta vilkastua. Lukuisiin kuppiloihin valuu hilpeää porukkaa. Osa istuu terasseilla siemailemassa viiniä ja nauttimassa isoista vihreistä oliiveista. Osa valitsee mieluummin sisätilat. Me aistimme iloista iltatunnelmaa samalla kun otamme suunnan kohti keskustaa. Silmäluomet alkavat jo painaa. Jotain pientä voisi pysähtyä kuitenkin syömään matkalla hotellille.
Astumme vuonna 1479 rakennetulle vanhalle kivisillalle Ponte Sistolle ylittääksemme Tiberjoen. Edestä kuuluu musiikkia, ja huomaamme sillalla soittavan taitavan katumuusikon. Stetson-hattuinen mies istuu keskellä siltaa kitaran kanssa, ja hänen ympärilleen on kerääntynyt joukko ihmisiä nauttimaan musiikista.
Ohikulkeva nuorisoporukka intoutuu tanssin pyörteisiin, ja katusoittaja laulattaa yleisöään. Ihan kuin olisimme isommassakin konsertissa. Muistelemme yllättävää musiikkituokiota vielä iltapalalla ollessammekin. Mozzarella, leipä ja italialaiset leikkeleet ovat täydellinen naposteltava Rooman illassa, joka on täynnä yllätyksiä ja elämää
Trasteveren ilta alkaa vasta vilkastua. Lukuisiin kuppiloihin valuu hilpeää porukkaa. Osa istuu terasseilla siemailemassa viiniä ja nauttimassa isoista vihreistä oliiveista. Osa valitsee mieluummin sisätilat. Me aistimme iloista iltatunnelmaa samalla kun otamme suunnan kohti keskustaa. Silmäluomet alkavat jo painaa. Jotain pientä voisi pysähtyä kuitenkin syömään matkalla hotellille.
Astumme vuonna 1479 rakennetulle vanhalle kivisillalle Ponte Sistolle ylittääksemme Tiberjoen. Edestä kuuluu musiikkia, ja huomaamme sillalla soittavan taitavan katumuusikon. Stetson-hattuinen mies istuu keskellä siltaa kitaran kanssa, ja hänen ympärilleen on kerääntynyt joukko ihmisiä nauttimaan musiikista.
Ohikulkeva nuorisoporukka intoutuu tanssin pyörteisiin, ja katusoittaja laulattaa yleisöään. Ihan kuin olisimme isommassakin konsertissa. Muistelemme yllättävää musiikkituokiota vielä iltapalalla ollessammekin. Mozzarella, leipä ja italialaiset leikkeleet ovat täydellinen naposteltava Rooman illassa, joka on täynnä yllätyksiä ja elämää
Ravintola Marzapane
Ravintolalöytö keskustan laitamilta
”Tämän pidemmälle en ole aiemmin suunnannutkaan”, totean, kun jatkamme Piazza del Popololta pohjoiseen. Olemme kuulleet huhua, että täällä on erinomainen ravintola ja aiomme testata sen lounaan.
Ravintola Marzapane Via Flaminialla on niin huomaamaton, että kuljemme kertaalleen sen ohi. Tänne ei vahingossa eksy, joten turistejakaan ei meidän lisäksemme näy.
Nautimme herkullisen kolmen ruokalajin lounaan. Rapeat falafelit lisukkeineen vievät kielen mennessään, mutta todellinen tähti on parsarisotto, joka on taivaallista. Lapioimme sitä suuhumme tyytyväisinä myhäillen.
Täälläkään gluteenittomuus ei ole mikään ongelma, joten Rooma saa taas pisteitä keliaakikolta. Ystävälleni lounas on siinäkin mielessä mieleenpainuva kokemus, että päätämme sulatella sen aiheuttamaa orastavaa ähkyä maistamalla lasilliset grappaa.
Ystäväni ei ole maistanut grappaa aiemmin, ja hänen ilmeensä ovat sen mukaiset. Kuulemme kuitenkin paikallisilta, että ensimmäinen grappa maistuu aika rankalta, mutta seuraava on jo parempi. Niinhän siinä sitten käy, että grappaa maistetaan myöhemmin uudemman kerran ja sen jälkeen ystäväni jo haikailee kolmannen grappamaistiaisensa perään.
”Tämän pidemmälle en ole aiemmin suunnannutkaan”, totean, kun jatkamme Piazza del Popololta pohjoiseen. Olemme kuulleet huhua, että täällä on erinomainen ravintola ja aiomme testata sen lounaan.
Ravintola Marzapane Via Flaminialla on niin huomaamaton, että kuljemme kertaalleen sen ohi. Tänne ei vahingossa eksy, joten turistejakaan ei meidän lisäksemme näy.
Nautimme herkullisen kolmen ruokalajin lounaan. Rapeat falafelit lisukkeineen vievät kielen mennessään, mutta todellinen tähti on parsarisotto, joka on taivaallista. Lapioimme sitä suuhumme tyytyväisinä myhäillen.
Täälläkään gluteenittomuus ei ole mikään ongelma, joten Rooma saa taas pisteitä keliaakikolta. Ystävälleni lounas on siinäkin mielessä mieleenpainuva kokemus, että päätämme sulatella sen aiheuttamaa orastavaa ähkyä maistamalla lasilliset grappaa.
Ystäväni ei ole maistanut grappaa aiemmin, ja hänen ilmeensä ovat sen mukaiset. Kuulemme kuitenkin paikallisilta, että ensimmäinen grappa maistuu aika rankalta, mutta seuraava on jo parempi. Niinhän siinä sitten käy, että grappaa maistetaan myöhemmin uudemman kerran ja sen jälkeen ystäväni jo haikailee kolmannen grappamaistiaisensa perään.
Italialainen kahvila
Kahvia ja hedelmiä
“Un caffè, per favore!” Italialainen kahvilakulttuuri on ihan omaa laatuaan. Tiskille ängetään paikallisten lomaan, tilataan kahvi eli suomalaisittain espresso, joka hörpätään nopeasti tiskillä seisten. Italialaiseen kahvilaan ei jäädä istumaan ja hengailemaan.
Astumme kahvilaan harjoiteltuamme kahvin tilaamista ensin ulkona. Ystäväni kokeilee rohkeasti italian kielen taitojaan ja saa tilattua meille hienosti kahvit ja spremutat.
Spremuta on italialainen tuorepuristettu mehu, jotka valmistetaan silmiemme edessä tuoreista värikkäistä hedelmistä. Toisessa mehussa maistuu toiveidemme mukaisesti pelkkä sitruuna ja toisessa sekoitus eri hedelmiä. Jopa sitruunainen versio on hieman makea, vaikka siinä ei ole mitään muuta kuin sitruuna ja hieman vettä.
Hedelmät ovat Italiassa ihan omaa luokkaansa. Ne ovat mehukkaita, makeita ja täynnä makua. Ei ihme, että spremutaa saa lähes jokaisesta kahvilasta ja hedelmäsalaatti on italialaisittain erittäin suosittu jälkiruoka.
“Un caffè, per favore!” Italialainen kahvilakulttuuri on ihan omaa laatuaan. Tiskille ängetään paikallisten lomaan, tilataan kahvi eli suomalaisittain espresso, joka hörpätään nopeasti tiskillä seisten. Italialaiseen kahvilaan ei jäädä istumaan ja hengailemaan.
Astumme kahvilaan harjoiteltuamme kahvin tilaamista ensin ulkona. Ystäväni kokeilee rohkeasti italian kielen taitojaan ja saa tilattua meille hienosti kahvit ja spremutat.
Spremuta on italialainen tuorepuristettu mehu, jotka valmistetaan silmiemme edessä tuoreista värikkäistä hedelmistä. Toisessa mehussa maistuu toiveidemme mukaisesti pelkkä sitruuna ja toisessa sekoitus eri hedelmiä. Jopa sitruunainen versio on hieman makea, vaikka siinä ei ole mitään muuta kuin sitruuna ja hieman vettä.
Hedelmät ovat Italiassa ihan omaa luokkaansa. Ne ovat mehukkaita, makeita ja täynnä makua. Ei ihme, että spremutaa saa lähes jokaisesta kahvilasta ja hedelmäsalaatti on italialaisittain erittäin suosittu jälkiruoka.
Altare della Patria
Rooman kattojen yllä
Siinä se taas on. Valtava valkoinen rakennus, joka tunnetaan ainakin nimillä Vittorio Emanuelen muistomerkki, Altare della Patria, kirjoituskone ja hääkakku. Olen kulkenut monta kertaa sen ohi, mutten ole tullut aiemmin tutustuneeksi siihen lähempää.
Nyt astumme portista sisään ja alamme kiivetä kohti korkeuksia. Katolla on kuulemma näköalatasanne, mutta toteamme pian, ettei meidän tarvitse kiivetä sinne asti ja maksaa pääsymaksua. Alempaakin aukeaa upeat maisemat ihan ilmaiseksi.
Oman tunnelmansa luo yllättävä sadekuuro, joka huuhtoo liukkaaksi muuttuvaa rakennuksen pintaa ajoittain rankastikin. Kun sade väistyy ja aurinko pääsee taas kurkistamaan tummien pilvien lomasta, on taivas dramaattisen kaunis. Mikäs sen parempi paikka ihailla sitä kuin täällä kermakakkua muistuttavan rakennuksen päällä Rooman kattojen yllä.
Siinä se taas on. Valtava valkoinen rakennus, joka tunnetaan ainakin nimillä Vittorio Emanuelen muistomerkki, Altare della Patria, kirjoituskone ja hääkakku. Olen kulkenut monta kertaa sen ohi, mutten ole tullut aiemmin tutustuneeksi siihen lähempää.
Nyt astumme portista sisään ja alamme kiivetä kohti korkeuksia. Katolla on kuulemma näköalatasanne, mutta toteamme pian, ettei meidän tarvitse kiivetä sinne asti ja maksaa pääsymaksua. Alempaakin aukeaa upeat maisemat ihan ilmaiseksi.
Oman tunnelmansa luo yllättävä sadekuuro, joka huuhtoo liukkaaksi muuttuvaa rakennuksen pintaa ajoittain rankastikin. Kun sade väistyy ja aurinko pääsee taas kurkistamaan tummien pilvien lomasta, on taivas dramaattisen kaunis. Mikäs sen parempi paikka ihailla sitä kuin täällä kermakakkua muistuttavan rakennuksen päällä Rooman kattojen yllä.
Nonna Betta
Artisokkaa ja tietopeliä ghetton terassilla
Rooman keväässä parasta on artisokkasesonki, ainakin jos kysytään kaltaiseltani ruokamatkailijalta. Paras annos on juutalaistyyliin valmistettu uppopaistettu carciofo alla giudia, jota kannattaa suunnata maistamaan Ghetton alueelle.
Ghetton legendaarisin ravintola on Nonna Betta, jonka terassille mekin istumme pilvien välistä pilkottavasta auringosta innostuneina. Nythän saa kaivaa ihan aurinkolasit silmille. Ihanaa kun vihdoin paistaa aurinko!
Tilaan annoksen juutalaisittain valmistettua artisokkaa ja nypin sen rapeita suolaisia lehtiä suuhuni. Ne ovat kuin sipsiä. Ystäväni ei voi keliaakikkona syödä uppopaistettua carciofo alla giudiaa, mutta hänellekin löytyy maukas artisokka-annos, jolla herkutella.
Edullisista hinnoista hullaantuneina tilaamme pikkuruisten artisokka-annostemme kaveriksi karahvillisen punaviiniä. Kuten arvata saattaa, sitä on artisokilla herkuttelun jälkeen vielä runsaasti jäljellä.
”Mikäs tässä on istuskellessa”, toteamme ja kaivamme matkapelin esiin. Siemailemme viiniä, pelaamme tietopeliä ja pian tarjoilijammekin innostuu osallistumaan peliimme aina kun työnteoltaan ehtii. Hänestä on suuri apu etenkin latinan kieleen liittyvässä kysymyksessä.
Rooman keväässä parasta on artisokkasesonki, ainakin jos kysytään kaltaiseltani ruokamatkailijalta. Paras annos on juutalaistyyliin valmistettu uppopaistettu carciofo alla giudia, jota kannattaa suunnata maistamaan Ghetton alueelle.
Ghetton legendaarisin ravintola on Nonna Betta, jonka terassille mekin istumme pilvien välistä pilkottavasta auringosta innostuneina. Nythän saa kaivaa ihan aurinkolasit silmille. Ihanaa kun vihdoin paistaa aurinko!
Tilaan annoksen juutalaisittain valmistettua artisokkaa ja nypin sen rapeita suolaisia lehtiä suuhuni. Ne ovat kuin sipsiä. Ystäväni ei voi keliaakikkona syödä uppopaistettua carciofo alla giudiaa, mutta hänellekin löytyy maukas artisokka-annos, jolla herkutella.
Edullisista hinnoista hullaantuneina tilaamme pikkuruisten artisokka-annostemme kaveriksi karahvillisen punaviiniä. Kuten arvata saattaa, sitä on artisokilla herkuttelun jälkeen vielä runsaasti jäljellä.
”Mikäs tässä on istuskellessa”, toteamme ja kaivamme matkapelin esiin. Siemailemme viiniä, pelaamme tietopeliä ja pian tarjoilijammekin innostuu osallistumaan peliimme aina kun työnteoltaan ehtii. Hänestä on suuri apu etenkin latinan kieleen liittyvässä kysymyksessä.
Rooma–Helsinki
Kaupunki hyvästeli meidät komeasti ukkosen jyrinällä
Olo on hieman haikea, mutta ihanan rentoutunut ja onnellinen kun istumme lähtöpäivänä hotellin viereisessä pubissa. Olohuonemaisen irkkupubin tunnelma on omiaan kiireettömään hengailuun silloin kun Rooman kevätsää puskee kylmillä tuulenpuuskillaan ja sadekuuroillaan turistit sisätiloihin.
Syömme lounasta ja pelailemme hitiksi noussutta matkapeliämme, kun ulkona pimenee yhtäkkiä. Pian koko rakennuksen seinät raikuvat ukkosen jyrinän voimasta. Katsomme ystäväni kanssa toisiamme haltioituneina. Rakastamme ukkosta! Rooma jättää meille mieleenpainuvat jäähyväiset todellisen ukkosspektaakkelin voimin. Enpä ole aiemmin nähnyt rakeita satavan Roomassa.
Näemme vielä lentokoneen ikkunastakin muutaman salaman, jotka jäävät välkkymään Italian ylle meidän tehdessä paluuta kotiin ja Suomeen. Rooma ja Italia – me tapaamme vielä!
Olo on hieman haikea, mutta ihanan rentoutunut ja onnellinen kun istumme lähtöpäivänä hotellin viereisessä pubissa. Olohuonemaisen irkkupubin tunnelma on omiaan kiireettömään hengailuun silloin kun Rooman kevätsää puskee kylmillä tuulenpuuskillaan ja sadekuuroillaan turistit sisätiloihin.
Syömme lounasta ja pelailemme hitiksi noussutta matkapeliämme, kun ulkona pimenee yhtäkkiä. Pian koko rakennuksen seinät raikuvat ukkosen jyrinän voimasta. Katsomme ystäväni kanssa toisiamme haltioituneina. Rakastamme ukkosta! Rooma jättää meille mieleenpainuvat jäähyväiset todellisen ukkosspektaakkelin voimin. Enpä ole aiemmin nähnyt rakeita satavan Roomassa.
Näemme vielä lentokoneen ikkunastakin muutaman salaman, jotka jäävät välkkymään Italian ylle meidän tehdessä paluuta kotiin ja Suomeen. Rooma ja Italia – me tapaamme vielä!
