Tim
Kymmenisen vuotta sitten aloitin opinnot matkailualan restonomiksi Pohjois-Karjalassa ja ensimmäisen vuoden opinnoissa yhden kurssin päätehtävä oli tehdä esitykset alueittain Suomesta matkakohteena. Meidän ryhmälle valikoitui Ahvenanmaa, ja tuosta hetkestä alkaen olen haaveillut matkasta sinne.
Mielikuvissani olin aina lähdössä Ahvenanmaalle kesäaikaan, sillä ajattelin alueen olevan vain kesäkohde. Kuinka väärässä olinkaan, sillä syksyinen matka Ahvenanmaalle oli aivan täydellinen. Lisäksi sesonkien ulkopuolella matkailu on itselleni mieluisaa, sillä silloin on vähemmän muita turisteja sekä matkailutulot tasaantuvat matkakohteessa sesonkien ulkopuolelle.
Turku-Maarianhamina
Kukonlaulun aikaan matkaan Helsingistä
Herätyskello soi aikaisin, sillä minun piti olla aamuyöstä Kiasman pysäkillä, josta lähti kyyti kohti Turun satamaa. Koronan takia vuosi 2020 oli aika olematon etenkin ulkomaanmatkojen suhteen, joten matka Ahvenanmaalle oli kuin olisin päässyt ulkomaille.
Punnitsin hetken, että voisinko lähteä matkaan koronan takia. Tulin siihen tulokseen, että matkailla voi, kunhan sen tekee vastuullisesti. Kasvomaskit, hyvä käsihygienia, turvavälit ja terve maalaisjärki – näillä pääsee jo pitkälle. Turun satamassa oli erittäin väljää: pystyin laskemaan muut matkailijat terminaalissa nopeasti. Olimme varanneet Silja Linen Galaxylta matkan ajaksi myös omat hytit, jossa voisimme säilyttää tavaroita sekä olla omassa rauhassa, jos tilanne siltä näyttäisi.
Laivalla oli kuitenkin todella rauhallista ja väljää, joten nautimme matkan aikana kolmen ruokalajin lounaan ravintolassa. Erityisesti lounaamme pääruoka eli nieriä korvasienikastikkeella oli todella herkullista ja kermaisen suussasulavaa.
Herätyskello soi aikaisin, sillä minun piti olla aamuyöstä Kiasman pysäkillä, josta lähti kyyti kohti Turun satamaa. Koronan takia vuosi 2020 oli aika olematon etenkin ulkomaanmatkojen suhteen, joten matka Ahvenanmaalle oli kuin olisin päässyt ulkomaille.
Punnitsin hetken, että voisinko lähteä matkaan koronan takia. Tulin siihen tulokseen, että matkailla voi, kunhan sen tekee vastuullisesti. Kasvomaskit, hyvä käsihygienia, turvavälit ja terve maalaisjärki – näillä pääsee jo pitkälle. Turun satamassa oli erittäin väljää: pystyin laskemaan muut matkailijat terminaalissa nopeasti. Olimme varanneet Silja Linen Galaxylta matkan ajaksi myös omat hytit, jossa voisimme säilyttää tavaroita sekä olla omassa rauhassa, jos tilanne siltä näyttäisi.
Laivalla oli kuitenkin todella rauhallista ja väljää, joten nautimme matkan aikana kolmen ruokalajin lounaan ravintolassa. Erityisesti lounaamme pääruoka eli nieriä korvasienikastikkeella oli todella herkullista ja kermaisen suussasulavaa.
Park Alandia
Majoitumme tyylikkäässä boutique-hotellissa
Koska olimme Ahvenanmaalla tehokkaasti vain yhden yön verran, emme majoittuneet suoraan laivasta saapuessa. Meidän matkatavarat toimitettiin Park Alandia -hotelliin, joka sijaitsi kymmenen minuutin kävelymatkan päässä satamasta Maarianhaminan keskustassa.
Päivän aktiviteettien jälkeen oli ihana kirjautua hotelliin, josta tuli hieman mieleen meidän Miamin matkamme vuoden takaa. En tiedä, mistä tämä mielleyhtymä itselle tuli, mutta Park Alandia hotellin edessä seistessä hotellin ulkomuodosta tuli vähän mieleen Key Westin kauniit värikkäät puutalot, jonne teimme päiväretken Miamista.
Parasta hotellissa oli ehdottomasti saunaosasto, jossa oli myös uima-allas. Olimme varanneet tilat meidän käyttöön ja tarjolla oli esimerkiksi paikallista pienpanimo-olutta Stallhagenilta.
Ahvenanmaan matkalla itselle tuli aika yllätyksenä, että jopa 80 prosenttia Suomen omenoista tulee juurikin Ahvenamaalta. Majoituksen kruunasi aamiainen, jossa oli tarjolla paikallista omenamehua. Innostuin omenamehusta itse asiassa niin paljon, että ostin sitä useamman litran hanapakkauksia kotiin tuliaisiksi.
Koska olimme Ahvenanmaalla tehokkaasti vain yhden yön verran, emme majoittuneet suoraan laivasta saapuessa. Meidän matkatavarat toimitettiin Park Alandia -hotelliin, joka sijaitsi kymmenen minuutin kävelymatkan päässä satamasta Maarianhaminan keskustassa.
Päivän aktiviteettien jälkeen oli ihana kirjautua hotelliin, josta tuli hieman mieleen meidän Miamin matkamme vuoden takaa. En tiedä, mistä tämä mielleyhtymä itselle tuli, mutta Park Alandia hotellin edessä seistessä hotellin ulkomuodosta tuli vähän mieleen Key Westin kauniit värikkäät puutalot, jonne teimme päiväretken Miamista.
Parasta hotellissa oli ehdottomasti saunaosasto, jossa oli myös uima-allas. Olimme varanneet tilat meidän käyttöön ja tarjolla oli esimerkiksi paikallista pienpanimo-olutta Stallhagenilta.
Ahvenanmaan matkalla itselle tuli aika yllätyksenä, että jopa 80 prosenttia Suomen omenoista tulee juurikin Ahvenamaalta. Majoituksen kruunasi aamiainen, jossa oli tarjolla paikallista omenamehua. Innostuin omenamehusta itse asiassa niin paljon, että ostin sitä useamman litran hanapakkauksia kotiin tuliaisiksi.
Polkupyöräily
Laivasta suoraan polkupyörän selkään
Suoraan laivasta saapuessa Ahvenanmaan maaperälle, kävelimme terminaalin vastapäätä olevaan pyörävuokraamoon ja valitisimme mieleiset pyörät. Tein ehkä pienen arviontivirheen, kun valitsin söpön kolmivaihteisen kaupunkipyörän maastopyörän sijaan, mutta sen etukori oli niin houkutteleva sekä kätevä repun kantamiseen.
Tarkoituksena meidän oli tehdä pieni pyöräretki, ja kilometrejä kertyi suurinpiirtein parisenkymmentä. Maisemat oli pyöräretkellä oli kyllä juuri niin kauniita, mitä olin niiden ajatellut olevankin. Upeita merimaisemia, sileitä rantakallioita, vehreitä peltoja sekä paljon omenapuita ja lampaita. Lokakuussa olisin odottanut hieman viileää keliä jo Ahvenanmaalle, mutta meitä hemmoteltiin kyllä kunnolla. Ensimmäisen päivän sää oli niin aurinkoinen, että jouduin välillä ottamaan jopa takin pois, koska yksinkertaisesti oli niin kuuma.
Muistan pyörän selässä olleeni ihan sanaton, kun aurinko paistoi niin kauniisti ja poljimme pienellä polulla rantaviivaa pitkin. Niin täydellinen hetki. Olin niin onnellinen, kun matkahaave tänne vihdoin toteutui.
Suoraan laivasta saapuessa Ahvenanmaan maaperälle, kävelimme terminaalin vastapäätä olevaan pyörävuokraamoon ja valitisimme mieleiset pyörät. Tein ehkä pienen arviontivirheen, kun valitsin söpön kolmivaihteisen kaupunkipyörän maastopyörän sijaan, mutta sen etukori oli niin houkutteleva sekä kätevä repun kantamiseen.
Tarkoituksena meidän oli tehdä pieni pyöräretki, ja kilometrejä kertyi suurinpiirtein parisenkymmentä. Maisemat oli pyöräretkellä oli kyllä juuri niin kauniita, mitä olin niiden ajatellut olevankin. Upeita merimaisemia, sileitä rantakallioita, vehreitä peltoja sekä paljon omenapuita ja lampaita. Lokakuussa olisin odottanut hieman viileää keliä jo Ahvenanmaalle, mutta meitä hemmoteltiin kyllä kunnolla. Ensimmäisen päivän sää oli niin aurinkoinen, että jouduin välillä ottamaan jopa takin pois, koska yksinkertaisesti oli niin kuuma.
Muistan pyörän selässä olleeni ihan sanaton, kun aurinko paistoi niin kauniisti ja poljimme pienellä polulla rantaviivaa pitkin. Niin täydellinen hetki. Olin niin onnellinen, kun matkahaave tänne vihdoin toteutui.
Melonta
Melontaretki saariston suojassa
Suuntasimme pyörillä kohti Paddelbodenin melontaklubia, josta olimme varanneet kajakit pientä melontaretkeä varten. Melontaklubi oli todella idyllisen näköinen: merta ja punaisia kalastusmajoja. Tästä maisemasta tuli mieleen Lofoottien matkamme, jossa haaveilin tällaisessa rorbussa majoittumisesta.
Saimme perehdytyksen melontaan ja opas lähti meidän kanssa näyttämään muutaman suosikkipaikkansa läheltä. Merenkäynti kiihtyi, kun lähdimme saarien suojasta vähänkään enemmän ulapalle, joten pysyimme nätisti saarien suojassa. Tykkään enemmän rennosta sunnuntaimelomisesta, kuin isommista aallokosta. Liian hurjaa minulle.
Vähän harmittelin jälkikäteen, kun kuulin että heidän valikoimassaan olisi ollut myös auringonlaskumelontaa. Tuollainen retki olisi ollut varmasti myös aika ikimuistoinen maisemien puolesta. Tietää mitä tekee ensi kerralla Ahvenanmaalla.
Suuntasimme pyörillä kohti Paddelbodenin melontaklubia, josta olimme varanneet kajakit pientä melontaretkeä varten. Melontaklubi oli todella idyllisen näköinen: merta ja punaisia kalastusmajoja. Tästä maisemasta tuli mieleen Lofoottien matkamme, jossa haaveilin tällaisessa rorbussa majoittumisesta.
Saimme perehdytyksen melontaan ja opas lähti meidän kanssa näyttämään muutaman suosikkipaikkansa läheltä. Merenkäynti kiihtyi, kun lähdimme saarien suojasta vähänkään enemmän ulapalle, joten pysyimme nätisti saarien suojassa. Tykkään enemmän rennosta sunnuntaimelomisesta, kuin isommista aallokosta. Liian hurjaa minulle.
Vähän harmittelin jälkikäteen, kun kuulin että heidän valikoimassaan olisi ollut myös auringonlaskumelontaa. Tuollainen retki olisi ollut varmasti myös aika ikimuistoinen maisemien puolesta. Tietää mitä tekee ensi kerralla Ahvenanmaalla.
Compagniet
Yhdessä on Ahvenanmaan uusimmista ravintoloista oli todella mielenkiintoinen sisustus
Ahvenanmaalaiset rakastavat ruokaa ja laadukkaat paikalliset raaka-aineet ovat heille tärkeitä, joten ilman muuta haluttiin yhdistää meidän matkaan herkullisia makuelämyksiä. Päätimme tutustua Compagnietiin, joka sijaitsee Maarianhamissa. Ravintola oli itse asiassa juuri avattu ja olimme ihan heidän ensimmäisiä asiakkaita.
Erityisesti täällä sisustus teki vaikutuksen, joka oli niin silmäkarkkia. Ravintola oli täynnä erikoisia sisustusratkaisua, jossa oli käytetty paljon viherkasveja, rottinkia ja muutenkin hienoja huonekaluja. Rakennuksen ulkopuolelta en olisi koskaan osannut kuvitella astuvani sisään kaukomaille tropiikkiin.
Ruoka oli todella hyvää, erityisesti miniburgrerit raputäytteellä. Mitä makuja. Kuitenkin se, mikä paikasta sisustuksen ja ruuan lisäksi teki erityisen spesiaalin, oli heidän drinkkibaari, jossa oli tarjolla heidän omaa giniään sekä seurapelit. Ravintolaan oli suunniteltu erilaisia pelejä aikuisten makuun, jotka olivat todella tyylikkäästi toteutettu. Pystyin kuvittelemaan millaista hauskanpitoa tuolla tullaan vuosien varrella näkemään, kunhan koronatilanne tästä hellittää.
Ahvenanmaalaiset rakastavat ruokaa ja laadukkaat paikalliset raaka-aineet ovat heille tärkeitä, joten ilman muuta haluttiin yhdistää meidän matkaan herkullisia makuelämyksiä. Päätimme tutustua Compagnietiin, joka sijaitsee Maarianhamissa. Ravintola oli itse asiassa juuri avattu ja olimme ihan heidän ensimmäisiä asiakkaita.
Erityisesti täällä sisustus teki vaikutuksen, joka oli niin silmäkarkkia. Ravintola oli täynnä erikoisia sisustusratkaisua, jossa oli käytetty paljon viherkasveja, rottinkia ja muutenkin hienoja huonekaluja. Rakennuksen ulkopuolelta en olisi koskaan osannut kuvitella astuvani sisään kaukomaille tropiikkiin.
Ruoka oli todella hyvää, erityisesti miniburgrerit raputäytteellä. Mitä makuja. Kuitenkin se, mikä paikasta sisustuksen ja ruuan lisäksi teki erityisen spesiaalin, oli heidän drinkkibaari, jossa oli tarjolla heidän omaa giniään sekä seurapelit. Ravintolaan oli suunniteltu erilaisia pelejä aikuisten makuun, jotka olivat todella tyylikkäästi toteutettu. Pystyin kuvittelemaan millaista hauskanpitoa tuolla tullaan vuosien varrella näkemään, kunhan koronatilanne tästä hellittää.
Pohjois-Ahvenanmaan Geta
Patikointia luolapolulla
Ensimmäisen päivän sää oli kuin morsian, mutta seuraavana aamuna sää olikin vähän sateinen ja sumuinen. Harmi, kun luvassa oli mielenkiintoinen patikointimatka Getan maakunnassa Pohjois-Ahvenanmaalla. Ajomatka tänne itsessään oli jo elämys, sillä matkan varrella nähtiin todella paljon kuuluisia omenaviljelmiä, jotka hehkuivat punaisista omenoista. Kuulin, että täällä olisi mahdollista mennä myös omenamehun tastingiin. Haluan ehdottomasti tuollaiselle ensi kerralla, harmitti että kuulin tästä vasta lähtöpäivänä.
Yritin matkan aikana metsästää täydellistä kohtaa omenapuiden kuvanottoon kanssa, mutta eihän siitä mitään tullut, kun satoi niin paljon. Onneksi sade hellitti juuri sen verran, että Getassa päästiin patikoimaan melkein koko matka, jonka olimme suunnitelleet.
Parkkeerasimme Getabergenin kalliolle, josta lähti vajaa viiden kilometrin mittainen Grottstigenin luolapolku. Pelkästään maisemat tuolta kallion päältä oli todella kauniit, oltiinhan kuitenkin sata metriä merenpinnan yläpuolelta ja maisemat aukesivat todella kauniisti korkeuksista.
Luolapolun varrella tuli monia upeita kohtia, joista ehdottomasti mieleen jäi "kivikasa-armeija", josta en löytänyt mitään tietoa, kun yritin googlettaa jälkikäteen. Kävellessä isolla aukiolla yhtäkkiä meitä vastaan tuli selkeästi ihmisten pinoamia kivikasoja, joita oli useita tuhansia. Siinä sitä on ollut jollain puuhastelua. En edelleenkään tiedä, mikä tuon teoksen tarkoituksena oli, mutta yllättävä yksityiskohta se ainakin oli.
Ensimmäisen päivän sää oli kuin morsian, mutta seuraavana aamuna sää olikin vähän sateinen ja sumuinen. Harmi, kun luvassa oli mielenkiintoinen patikointimatka Getan maakunnassa Pohjois-Ahvenanmaalla. Ajomatka tänne itsessään oli jo elämys, sillä matkan varrella nähtiin todella paljon kuuluisia omenaviljelmiä, jotka hehkuivat punaisista omenoista. Kuulin, että täällä olisi mahdollista mennä myös omenamehun tastingiin. Haluan ehdottomasti tuollaiselle ensi kerralla, harmitti että kuulin tästä vasta lähtöpäivänä.
Yritin matkan aikana metsästää täydellistä kohtaa omenapuiden kuvanottoon kanssa, mutta eihän siitä mitään tullut, kun satoi niin paljon. Onneksi sade hellitti juuri sen verran, että Getassa päästiin patikoimaan melkein koko matka, jonka olimme suunnitelleet.
Parkkeerasimme Getabergenin kalliolle, josta lähti vajaa viiden kilometrin mittainen Grottstigenin luolapolku. Pelkästään maisemat tuolta kallion päältä oli todella kauniit, oltiinhan kuitenkin sata metriä merenpinnan yläpuolelta ja maisemat aukesivat todella kauniisti korkeuksista.
Luolapolun varrella tuli monia upeita kohtia, joista ehdottomasti mieleen jäi "kivikasa-armeija", josta en löytänyt mitään tietoa, kun yritin googlettaa jälkikäteen. Kävellessä isolla aukiolla yhtäkkiä meitä vastaan tuli selkeästi ihmisten pinoamia kivikasoja, joita oli useita tuhansia. Siinä sitä on ollut jollain puuhastelua. En edelleenkään tiedä, mikä tuon teoksen tarkoituksena oli, mutta yllättävä yksityiskohta se ainakin oli.
Maarianhamina-Turku
Kohti Turkua ja upeaa auringonlaskua
Paluumatkalla Getasta Maarianhaminan satamaan pysähdyimme Stallhagenin puodissa, josta löytyi myös suositun ja tunnelmallisen näköinen ravintola. Meillä ei ollut aikaa ravintolaan, sillä täytyi kiirehtiä laivaan. Halusin kuitenkin pysähtyä sen verran ja käydä ehdottomasti ostamassa muutaman artesaani pienpanimo-olueen kotiin. Saattoipa mukaan tarttua vielä yksi omenamehukin lisää. Puodista löytyi myös muita tuotteita ahvenanmaalaisilta yrityksiltä, kuten hunajaa, mausteita, käsitöitä ja limonadeja.
Kassit täynnä kelpasikin hypätä laivan kyytiin, kääriytyä peiton alle omaan hyttiin ja herätä sopivasti Turun saaristossa auringonlaskuun. Pikainen yhden yön matka Ahvenanmaalle oli aivan täydellinen irtiotto arjesta. Olo oli kuin ulkomailla, mutta kuitenkin olimme Suomessa.
Paluumatkalla Getasta Maarianhaminan satamaan pysähdyimme Stallhagenin puodissa, josta löytyi myös suositun ja tunnelmallisen näköinen ravintola. Meillä ei ollut aikaa ravintolaan, sillä täytyi kiirehtiä laivaan. Halusin kuitenkin pysähtyä sen verran ja käydä ehdottomasti ostamassa muutaman artesaani pienpanimo-olueen kotiin. Saattoipa mukaan tarttua vielä yksi omenamehukin lisää. Puodista löytyi myös muita tuotteita ahvenanmaalaisilta yrityksiltä, kuten hunajaa, mausteita, käsitöitä ja limonadeja.
Kassit täynnä kelpasikin hypätä laivan kyytiin, kääriytyä peiton alle omaan hyttiin ja herätä sopivasti Turun saaristossa auringonlaskuun. Pikainen yhden yön matka Ahvenanmaalle oli aivan täydellinen irtiotto arjesta. Olo oli kuin ulkomailla, mutta kuitenkin olimme Suomessa.
