Jälleennäkeminen Espanjan sydämessä Barcelonassa

Alkuvuoden tiivis työtahtini mahdollisti saldovapaita, jotka hyödynsin ystävän tapaamiseen, vaikka tavallisesti suosinkin pidempiä lomareissuja. Lensin mukavan myöhäisellä aamulennolla suoraan Barcelonaan, jonne saavuin ystäväni ollessa vielä töissä. Laskeuduttuani navigoin itseni lentokenttäbussiin ja kohta olinkin Plaça de Catalunyalla keskellä Barcelonaa. Kuljeskelin lentolaukkuni kanssa nautiskellen tunnelmasta ja etsien sopivaa terassia maistellakseni muutaman tapaksen ennen kuin tapasin ystäväni!

Majoituin aivan paraatipaikalla Barcelonan pääkadun La Ramblan vieressä. Se olikin mitä mainioin tukikohta, kun kaupunkia pystyi tutkimaan jalan, ja oli helppo pistäytyä välillä majapaikassa haukkaamassa välipalaa tai vaihtamassa vaatteet. Erityistä oli tietenkin myös majoittua paikallisten keskellä. Alue oli muuten niin sanottu Barcelonan vanhakaupunki El Gòtic, joka on jo nähtävyys itsessään arkkitehtuurinsa ja kapeiden kujiensa ansiosta.

Päädyimme valitsemaan illan ohjelmaksi pienen omatoimisen kulttuurikierroksen. Barcelonahan on tunnettu erityisesti yhden arkkitehdin omalaatuisesta ja hyvin näyttävästä tyylistä. Antoni Gaudin tyylinäytteitä on nähtävissä pitkin Barcelonan kaupunkia. Kaiketi kaikkein tunnetuimmat ovat huikea Sagrada Família -kirkko sekä luomoava Park Güell -puisto, jotka kuitenkin tällä kertaa skippasimme, sillä olin vieraillut niissä jo aikaisemmin.

Sen sijaan kierroksellemme kuului Gaudin suunnittelemia rakennuksia, kuten Casa Batlló ja Casa Milà. Lisäksi katsastimme arkkitehti Josep Puig i Cadafalchin suunnittelemat rakennukset: Casa Amatller, Casa de les Punxes ja Palau Baró de Quadras. Kierroksemme loppupuolella ihailimme vielä Casa Comalatia, joka edustaa arkkitehti Salvador Valeri i Pupurullin gaudimaista art nouveau -tyyliä, sekä Plaça Reialin tunnelmallista aukiota, jonka läpi kuljimme illallispaikkaamme.

Perjantaina aamusella ystäväni ollessa töissä lähdin yksin tutustumaan Barcelonan maamerkkiin, Montjuïcin kukkulaan. Se sijaitsee kaupungin keskustan lounaispuolella, ja matkasin sinne ensin metrolla ja jatkoin matkaani bussilla, joka vei ihan kukkulan laelle asti. Kukkulan lähes pystysuoralta itäreunalta avautuivat upeat maisemat Barcelonan satamaan. Kiertelin Montjuïcin puistoteillä, puutarhoissa ja pistäydyin kukkulan laella majesteettisessa Castell de Montjuïc -linnassa, joka on seisonut paikalla 1600-luvulta lähtien!

Aikani miljöötä tutkittuani ja kuvia räpsittyäni lähdin laskeutumaan rinnettä alas – matkalla törmäsin upeisiin suihkulähteisiin ja useisiin näköalapaikkoihin. Lopulta päädyin huikeilla näköaloilla varustettuun terassiravintola Terraza Miramariin cavalle ja salaatille. Tällaiset päivät todellakin todistavat, että reissuista ja kokemuksista voi nauttia ihan omassakin seurassa!

Nautiskeltuani terassiravintolan antimista ja maisemista huomasin, että ravintolan vierestä lähtee cable car -yhteys alas, joten eikun lippu tiskiltä matkaan ja odottamaan kaapelia pitkin kulkevaa vaunua saapuvaksi. Pääsin parhaalle paikalle vaunun etureunaan, josta pystyin hyvin ikuistamaan avautuvat maisemat – sieltä oli loistavat näkymät eri puolille kaupunkia ja kauas merelle! Cable car kulki Barcelonan satama-altaan yli päätestoppinaan Barcelonata-ranta! Lippu kustansi 13 euroa, mutta matka oli jokaisen euron arvoinen!

Perjantai-illalle oli yksi tavoite: käydä ihastelemassa auringonlaskua El Gòticin Plaça Nova -aukiolla sijaitsevan Hotel Colonin kattoterassilla, josta on näkymät suoraan upealle Barcelonan katedraalille. Harmiksemme paikka oli ehtinyt kuitenkin jo täyttyä samalla aikeella liikkeellä olevista ihmisistä, emmekä mahtuneet sisään. Hotel Coloniin ei oteta pöytävarauksia, joten paikkansa auringonlaskun ihasteluun kannattaa varata hyvissä ajoin tai sitten tyytyä käymään paikalla muuna ajankohtana – varmasti upea kokemus milloin tahansa! Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, vaan löysimme tiemme viereiselle Bar Verazin kattoterassille. Maisemat eivät olleet yhtä huikeat, mutta Mai tai maistui maukkaalle ja miljöö oli kaikin puolin viehättävä!

Viimeisenä päivänä oli taas päiväretken aika! Otimme suunnaksi Barcelonan korkeimman kohdan Tibidabon ja siellä kohoavan ikonisen Basílica del Sagrat Cor de Jesús -kirkon! Olin haaveillut käynnistä siellä pitkään! Paikalta avautuva panoraamanäkymä Barcelonaan ja Välimerelle oli vaikuttava ja kirkko oli juuri niin näyttävä kuin olin ajatellutkin. Paikan päällä on myös huvipuisto Parc d’Attractions del Tibidabo, jonka laitteet jäivät kuitenkin testaamatta. Jälkikäteen jäi kuitenkin vähän kaihertamaan, kun en mennyt huvipuiston korkeuksiin nousevaan laitteeseen, josta olisi nähnyt kirkon lintuperspektiivistä. Ensi kerralla sitten!

Sunnuntain paluumatka ei sujunut aivan yhtä smoothisti kuin menomatka. Olin nimittäin edellisenä iltana juhlistamassa kyseisen ystäväni syntymäpäiviä isommalla porukalla. Hulppean illalliskokemuksen jälkeen jatkoimme iltaa vielä toiseen ravintolaan ja nukkumaan päästiin pikkutunneilla. Herääminen aamu kahdeksalta lähtevälle lennolle olisi voinut olla mukavampikin. Onneksi lento ei ylittänyt valtameriä ja sen jälkeenkin ehti nukkua. Reissusta jäi tosi hyvä fiilis, sillä oli ihanaa nähdä ystävää pitkän tauon jälkeen, ja sain taas kokemuksia, jotka rikastuttivat elämääni pitkäksi aikaa! Barcelonassa riittää nähtävää kerta toisensa jälkeen!